Korkein hallinto-oikeus on ottanut valituksen käsittelyyn

Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt Opetus- ja kulttuuriministeriötä lausumaan yhdistyksen tekemästä valituksesta. Tämän jälkeen Korkein hallinto-oikeus pyysi Tampereen seudun steinerkouluyhdistykseltä vastausta Opetus- ja kulttuuriministeriön lausumaan. Yhdistys on 22.11.2024 lähettämässään vastauksessa kommentoinut OKM:n esittämiä argumentteja.

Yhdistys odottaa nyt Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua.

Tampereen seudun steinerkouluhdistys on vaatinut valtioneuvoston päätöksen kumoamista

Yhdistys on vaatinut korkeinta hallinto-oikeutta kumoamaan valtioneuvoston 13.6.2024 antaman päätöksen, jolla se hylkäsi Steinerkoulu Tammerin opetuslupahakemuksen sekä määräämään asian käsiteltäväksi uudelleen.
Valtioneuvoston päätös on perustunut opetus- ja kulttuuriministeriön päätösvalmistelussa tapahtuneeseen lainvastaiseen menettelyyn, joka on johtanut päätösmuistion perusteluissa esitettyihin virheellisiin ja vääriin väitteisiin hakijan toiminnasta ja tämän edellytyksistä toimia opetuksen järjestäjänä. Lainvastaisen menettelyn johdosta hakija ei ole myöskään voinut antaa omaa selvitystään asiassa. Tämän seurauksena valtioneuvostolla on päätöstä tehtäessä ollut väärä ja virheellinen kuva hakijasta.

Päätösesityksessä on hakijaa vahingoittavia virheellisiä tietoja

Julkisessa päätösmuistiossa esitetyt virheelliset perustelut ja väittämät Tampereen seudun steinerkouluyhdistyksen edellytyksistä toimia lainmukaisena opetuksen järjestäjänä antavat yhdistyksestä negatiivisen ja epäluotettavan mielikuvan, joka on voinut vaikuttaa valtioneuvoston päätökseen ja josta on myös suurta haittaa yhdistyksen tulevalle toiminnalle oppilas- ja jäsenhankinnassa, varainkeruussa, verkostoitumisessa ja yhteiskuntasuhteiden hoitamisessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemän virheen vuoksi yhdistys ei ole myöskään voinut antaa selvitystään Opetushallituksen lausuntoon.
Edellä mainittujen virheiden vuoksi yhdistys vaatii korkeinta hallinto-oikeutta kumoamaan valtioneuvoston päätöksen sekä määräämään asian käsiteltäväksi uudelleen.

Valtioneuvosto on tehnyt päätöksensä virheellisten ja väärien tietojen perusteella

Valtioneuvostolle esitetyssä päätösmuistiossa esitellään Opetushallituksen lausunto, jonka yhteenvedossa todetaan:

• "Opetushallitus toteaa, että Tampereen seudun steinerkouluyhdistys ry:n laatima vuosiluokkien 1–9 opetussuunnitelma antaa pääosin edellytykset valtakunnallisten normien mukaisen perusopetuksen järjestämiseen.
• Tampereen seudun steinerkouluyhdistys ry:n laatima opetussuunnitelma sisältää kuitenkin edelleen runsaasti lausunnon mukaisia puutteellisuuksia, poikkeamia ja virheitä, vaikka Opetushallitus on lausunut koulun opetussuunnitelmasta tammikuussa 2023."

Tämän jälkeen päätösmuistiossa väitetään virheellisesti, että:

• ”Opetus- ja kulttuuriministeriö on hallintolain (434/2003) 34 §:n mukaisesti lähettänyt Tampereen seudun steinerkouluyhdistys ry:lle tiedoksi Opetushallituksen lausunnon ja antanut hakijalle mahdollisuuden antaa tarpeelliseksi katsomansa selvityksen. Tampereen seudun steinerkouluyhdistys ry ei ole toimittanut opetus- ja kulttuuriministeriölle selvitystään Opetushallituksen lausunnon johdosta.”

Opetus- ja kulttuuriministeriö ei kuitenkaan ole lähettänyt hakijalle kyseistä Opetushallituksen lausuntoa eikä siten ole antanut hakijalle tilaisuutta toimittaa selvitystä sen johdosta. Tämän on ministeriö myöntänyt ja kertonut syyksi uuden järjestelmän käyttöönoton. Kyseistä hallintolain 34 § ei ole siten noudatettu ja kuuleminen on laiminlyöty. Muita hakijoita on kuultu ja heille on varattu mahdollisuus antaa selvityksensä. (Päätösmuistiossa on myös Opetushallituksen lausunnon vuosiluku väärin, sen pitäisi olla 2024.)
Kuulemisen laiminlyönnillä on voinut olla vaikutusta opetuslupahakemuksen hylkäämiseen, koska asiayhteys luo hakijasta negatiivisen mielikuvan.

Tampereen seudun taloudelliset, sosiaalipoliittiset ja aluepoliittiset vetovoimatekijät on jätetty huomiotta

Opetuslupahakemuksen hylkäämisen muodollisena perusteena päätösmuistiossa vedotaan Tilastokeskuksen Väestöennusteeseen 2021, jonka mukaan oppivelvollisten määrä Tampereella laskee vuodesta 2025 vuoteen 2033. Oppivelvollisia ei siten tulisi olemaan riittävästi eikä siten koulutustarvetta eikä taloudellisia edellytyksiä järjestää opetusta. Tilastokeskuksen ennusteessa ei kuitenkaan ole pyritty arvioimaan taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tms. tekijöiden vaikutusta väestönkehitykseen.
Päätösmuistiossa Tilastokeskuksen ennuste mainitaan "Suomen virallisena tilastona", minkä varjolla jätetään huomiotta hakijan esittämät tilastot, ennusteet ja aluepoliittiset suunnitelmat, kuten Tilastokeskuksen maahanmuuttoa koskeva tilasto vuodelta 2022, Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040+, Vehreä metropolimme 2040 seutustrategia sekä aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n laatima Seudun väestösuunnite 2040 sekä MDI:n 13.9.2023 julkaisema väestöennuste, jonka mukaan peruskoululaisten määrä kasvaisi Tampereella 10,3 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja samalla Suomen kuntien väestönkehitys jatkaisi eriytymistään.

Panemme toivomme siihen, että korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehty valitus hyväksytään ja opetuslupahakemus otetaan uuteen käsittelyyn. Silloin siitä seurannee, että:

Osoita käytännössä, että uutta steinerkoulua tarvitaan Länsi-Tampereella.

Steinerkoulu Tammerin tavoitteena on nyt aloittaa opetus elokuussa 2025. Koululla on opetussuunnitelma, opetustilat, henkilökunta ja laatusopimus.

Aloitusvuonna opetusta tarjotaan 1. – 4. vuosiluokan oppilaille.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI julkaisi 13.9.2023 uuden väestöennusteen, jossa se tarkastelee miltä Suomi näyttää tulevina vuosikymmeninä. Erityisen tarkastelun kohteena on laskeva syntyvyys ja sen seuraukset peruskoululaisten määrään tulevaisuudessa. MDI:n kuntakohtaisen ennusteen mukaan Tampere on poikkeus yleisessä kehityksessä, sillä vuosien 2022–2040 ennusteessa peruskoululaisten määrä kasvaa 10,3 prosenttia.

Strategisen neuvonnan konsulttiyhtiö T-Media julkaisi 29.3.2023 Kaupunkien Vetovoima & Pitovoima -tutkimuksen, jossa Tampere nousi kolmatta kertaa tutkimuksen vetovoimaisimmaksi kaupungiksi.

Tampereen läntinen kaupunkiseutu on keskeinen kasvun kohdentamisen alue. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2040+ näille merkittävän kasvun vyöhykkeille kohdennetaan 80 % väestönkasvusta.

Siksi on luontevaa todeta, että kasvava Länsi-Tampere suorastaan tarvitsee Steinerkoulu Tammerin!

Kasvatustieteen lisensiaatti Jorma Pärssinen toi koulun esittelytilaisuudessa 14.1.2023 esille, kuinka steinerpedagogiikka pyrkii vastaamaan aikamme haasteisiin. Steinerkoulun yhteiskunnallinen tehtävä on luoda edellytyksiä demokratian toimivuudelle ja kehittymiselle. Lasten kasvatuksessa mielikuvallinen opetus, sekä taiteet ja yleissivistävät aineet, kehittävät empatian kykyä, jota demokratia tarvitsee toimiakseen ja kehittyäkseen.

Steinerkoulun ikäkausiopetukseen perustuvassa opetussuunnitelmassa tämä on rakennettu pedagogiikan sisään, niin että perusopetusikäisten oppilaiden kohdalla mielikuvalliseen ajatteluun vetoava opetus muodostaa opetuksen ja kasvatuksen perustan. Erityinen painoarvo mielikuvallisella opetuksella on ikävuosien 7–9 välillä, jolloin lapsi elää eräässä mielessä mielikuvallisen ajattelun kulta-aikaa.

Suomalaisen kasvatustieteilijä Juho Hollon mukaan mielikuvat muodostavat ihmisen koko tiedonelämän kivijalan: ”Niin hyvin mielikuvituksen kuin muunkin tiedollisen elämämme aineksen muodostavat yksinomaan mielikuvat.” Toinen klassikko J.V. Snellman totesi, että mielikuvallisen ajattelun kehitysvaihetta ei tulisi sivuuttaa lapsen kasvatuksessa.

Maamme koululaitoksessa on taipumuksena valuttaa myöhemmän ikäkauden asioita alaspäin nuoremmille ja nuoremmille ikäluokille. Yliopiston perusopintojen tasoisia opintokokonaisuuksia on siirtynyt lukioihin, ja tiiviin käsitteellinen tiedollinen opetus perusopetuksen luokille.

Steinerpedagogiikka puolestaan tunnistaa eri ikäisten lasten kehitysprofiilin ja pyrkii vastaamaan kulloisenkin kehitysprofiilin mukaisiin tarpeisiin. Näin ollen voidaan sanoa, että aikamme yhteiskunnallinen kysymys on pedagoginen kysymys.

Steinerkoulu TAMMER pyrki avaamaan ovensa Epilässä elokuussa 2023 ensimmäisen ja toisen luokalla oppilaille. Yhdistys on vuokrannut Tampereen seurakuntayhtymältä Epilän toimintakeskuksen tilat, jotka riittävät kasvavan koulun tarpeisiin ensimmäiset 3–5 vuotta. Sinä aikana koulu hankkii uudet tilat Länsi-Tampereelta. Puiston keskellä olevassa rakennuksessa on kaikkiaan kuusi luokkahuonetta, suuri aidattu viherpiha, keittiö, sekä paljon muita tiloja.

Kuvassa näkyvät koulun toimitilat ovat osoitteessa Suurmäenkatu 5, Tampere.

Tampereen seudun steinerkouluyhdistys ry haki syksyllä 2022 valtioneuvostolta Steinerkoulu Tammerille opetuslupaa erityiseen kasvatusopilliseen järjes­telmään eli steinerpedagogiikkaan perustuvan erityisen koulutustehtävän toteuttamiseen, järjestääkseen suomenkielistä steinerpedagogista perusopetusta vuosiluokille 1–9 Tampereella.

Uusi steinerkoulu on viimeksi perustettu Suomeen vuonna 2005 Porvooseen.

Valtioneuvosto teki 16.3.2023 hylkäävän päätöksen opetuslupahakemuksesta. Perusteluna esitettiin, että Tilastokeskuksen Väestötieto-2021 tilaston mukaan oppivelvollisuusikäisten määrän ennustetaan laskevan Tampereella vuoden 2024 jälkeen ja sen johdosta ei ole koulutustarvetta.

"Alueellisen koulutus- ja sivistystarpeen perusteella uuden steinerkoulun tulo Länsi-Tampereelle on myönteinen asia Tampereelle ja kaupunkiseudun koulutuspalveluiden kehittymiselle. Tampereen seudulla on tällä hetkellä yksi steinerkoulu, joka sijaitsee Itä-Tampereella. Opetusluvan myöntäminen toiselle steinerkoululle palvelee kasvavan Tampereen kaupunkiseudun eri alueita kattavasti."
– toteaa Sivistys- ja kulttuurilautakunnan apulaispormestari Matti Helimo 30.9.2022 antamassaan lausunnossa.

Yhdistys on tehnyt Wege zur Qualität -säätiön kanssa yhteistyösopimuksen Polkuja laatuun -menetel­män käyttämisestä Steinerkoulu Tammerissa. Polkuja laatuun on sveitsiläi­sen Wege zur Qualität -säätiön hallinnoima laatumenetelmä, joka on kehitetty erityisesti steinerpedagogisille organisaatioille, joissa ihminen on tehtäväkentän ytimessä. Säädösten ja standardisoinnin sijaan Polkuja laatuun -menetelmä keskittyy yhteisön luovien voimien ja prosessien kehittämiseen ja vahvistamiseen.

Jokainen steinerkoulu rakentaa itsenäistä tulkintaa steinerkoulun tehtävästä ja tavasta toteuttaa sen tavoitteita. Niin myös Tampereen uusi steinerkoulu. Se sitoutuu tarjoamaan tamperelaisille laadukkaan, ajassa elävän ja ajanmukaisen sekä tutkimustietoon perustuvan steinerpedagogisen koulutuspalvelun.

Tampereen seutu on kehittynyt maan toiseksi suurimmaksi kaupunkiseuduksi. Väkiluku kasvaa 4000 asukkaalla vuodessa ja on jo ylittänyt 400 000. Asukasmäärältään kolme kertaa suuremmalla pääkaupunkiseudulla on viisi steinerkoulua. Tampereen seudulla niitä on vain yksi.
 
Niinpä me uskomme, että maan toiseksi suurimmassa kasvukeskuksessa on nyt tarvetta toiselle steinerkoululle. Toisen koulun myötä steinerpedagogiikan saatavuus ja koulun tavoitettavuus Tampereen seudulla paranevat.